Uusiutuva energia on edelleen nousussa. Suomi on ollut yksi edelläkävijämaista vihreässä siirtymässä kohti uusiutuvia energianlähteitä. Maassa on tehty määrätietoista työtä uusiutuvan energian lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Suomi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tähän mennessä Suomi on onnistunut erittäin hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa.
Uusiutuvan energia on shköntuatannon osuudeltaan noussut Suomessa nopeasti. Vuonna 2020 jo yli 30 prosenttia sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulella, vedellä ja biomassalla. Osuus on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös lämmityssektorilla uusiutuvien osuus on kasvanut voimakkaasti.
Siirtymää ovat auttaneet Suomen pitkäjänteiset politiikat ja kannustimet uusiutuvan energian investoinneille. Maan pohjoiset olosuhteet soveltuvat hyvin esimerkiksi tuulivoimalle. Suomi on myös panostanut tutkimukseen ja kehitykseen sekä digitalisaatioon energiasektorilla.
Siirtymä ei ole ollut täysin ongelmaton. Esimerkiksi tuulivoiman lisääminen on aiheuttanut paikallista vastustusta. Myös uusiutuvien energialähteiden säätövoima ja varastointi kaipaavat vielä kehitystä. Kokonaisuutena Suomi on kuitenkin osoittanut, että kunnianhimoinen vihreä siirtymä on mahdollinen pohjoismaisissa olosuhteissa.
Lue myös: Korona itämisaika nopea – omikron variantti leviää
Uusiutuvan energian kasvu Suomessa
Suomessa on nähty nopeaa uusiutuvan energian tuotannon kasvua viime vuosikymmenen aikana. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noussut 28,5 prosentista vuonna 2005 36,8 prosenttiin vuonna 2020. Erityisesti bioenergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
“Uusiutuvat energialähteet kattavat jo yli kolmanneksen Suomen vuotuisesta energiankulutuksesta. Hallituksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä,” sanoo Suomen energiaministeri Paula Risikko.
Suurinta kasvu on ollut tuulivoimassa. Suomen tuulivoimakapasiteetti on noussut 82 megawatista vuonna 2005 yli 2100 megawattiin vuonna 2021, 25-kertaiseksi. Tuulivoima tuotti lähes 8 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2020. Suomen Tuulivoimayhdistys on asettanut tavoitteeksi nostaa tuulikapasiteetti 9000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä.
Bioenergia, erityisesti puupohjaiset polttoaineet, on yhä suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa, kattaen yli 25 prosenttia energiankulutuksesta. Kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että metsien nykyinen käyttö energiantuotantoon ei ole kestävällä tasolla.
“Meidän täytyy varmistaa, että puun kasvava käyttö energiantuotantoon ei ylitä kestäviä enimmäistasoja Suomen metsille,” sanoo Helsingin yliopiston professori Kari T. Korhonen.
Aurinkoenergia on yhä pieni mutta nopeasti kasvava energialähde Suomessa. Aurinkokapasiteetti on kasvanut 6 megawatista 2010 yli 190 megawattiin vuoden 2021 loppuun mennessä. Laskeva teknologian hinta tekee aurinkovoimasta kilpailukykyisempää Suomen pohjoisissa olosuhteissa ja lyhyinä päivinä.
Uusiutuvien energialähteiden kasvu heijastaa Suomen sitoutumista siirtyä hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2035 mennessä. Oikeilla toimilla ja investoinneilla Suomi pyrkii jatkamaan uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämistä tulevalla vuosikymmenellä.
Suomen hallituksen tavoitteena on myös kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa noin 50-60 prosentin osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Hallitus aikoo tukea erityisesti tuulivoiman rakentamista merialueille sekä aurinkosähkön ja -lämmön hyödyntämistä rakennuksissa.
Myös uusiutuvan energian lämmitysteknologian tutkimus saa lisää rahoitusta. Teknologialla on potentiaalia tuottaa päästötöntä kaukolämpöä suuriin kaupunkeihin. Lisäksi biokaasun ja puupohjaisten nestemäisten polttoaineiden kehitystä tuetaan, jotta raskas liikenne ja teollisuus saadaan irrotettua fossiilisista polttoaineista.
Näillä toimilla Suomi pyrkii olemaan edelläkävijä päästöttömässä energiajärjestelmässä. Vihreä siirtymä vaatii merkittäviä investointeja sekä yhteistyötä yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten välillä. Oikein toteutettuna Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden ja samalla luoda uutta vientiteollisuutta cleantech-alalle.
Lue myös: Kotimainen ruoka nousee trendiksi – Miksi lähiruoka puhuttaa?
Haasteet vihreässä siirtymässä
Vaikka Suomi on edistynyt uusiutuvan energian lisäämisessä, siirtymä kohti vihreämpää energiajärjestelmää ei ole ollut täysin ongelmaton. Erityisesti tuulivoiman kasvattaminen on kohdannut paikallista vastustusta. Myös säätövoiman ja energian varastoinnin tarve kaipaavat vielä ratkaisuja.
Tuulivoimarakentaminen on herättänyt ristiriitoja erityisesti maisemaan ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Tuulivoimalat ovat suuria rakenteita, jotka näkyvät maisemassa kauas ja voivat häiritä lintujen muuttoa. Monet kokevat ne rumiksi elementeiksi perinteisessä suomalaisessa metsä- ja järvimaisemassa.
“Tuulivoiman rakentamisessa täytyy kuunnella paikallisten asukkaiden huolia herkemmin ja minimoida haitat maisemalle ja luonnolle,” sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Sanni Manninen.
Toinen haaste on tuulivoiman ja aurinkovoiman sääriippuvuudesta johtuva vaihteleva sähköntuotanto. Kun tuulee ja paistaa vähän, uusiutuvien tuotanto laskee nopeasti. Tämä ei sovi yhteen sähkönkysynnän kanssa, joka on melko tasaista. Suomi tarvitsee edelleen joustavaa säätövoimaa tasaamaan kulutusta ja tuotantoa. Vesi- ja ydinvoima toimivat tähän tarkoitukseen, mutta lisää ratkaisuja tarvitaan.
“Meidän on panostettava voimakkaasti uusiutuvan sähkön varastointiin esimerkiksi akkuihin ja vetyyn sekä älykkäisiin sähköverkkoihin, jotta tuulen ja auringon vaihtelu ei haittaa,” sanoo energia-asiantuntija Kati Ala-Peijari.
Kolmas haaste on uusiutuvien kilpailukyky suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ilman tukia. Esimerkiksi tuulivoima on yhä kalliimpaa kuin hiili, maakaasu tai ydinvoima. Vihreä siirtymä vaatii valtiolta ohjausta ja taloudellisia kannustimia vielä pitkään, jotta investoinnit cleantechiin jatkuvat.
Neljäs haaste on ratkaista, miten liikenne- ja lämmityssektorit saadaan puhtaammaksi. Sähköautoilu etenee, mutta raskas liikenne ja lentoliikenne tarvitsevat vähäpäästöisiä polttoaineita. Myös lämmityksen irrottaminen turpeesta ja öljystä vaatii panostuksia esimerkiksi maalämpöön ja biokaasuun.
Siirtymä vihreämpään energiajärjestelmään on Suomessa hyvässä vauhdissa, mutta matkalla riittää yhä haasteita. Avain on löytää oikea tasapaino uusiutuvien lisäämisen, säätövoiman ja energiavarastoinnin sekä kustannusten välille. Yhteistyö eri osapuolten välillä on tärkeää, jotta Suomi saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.
Lue myös: PISA-tutkimus: Näin Suomi nousee kärkeen koulutuksessa