Työelämä on käymässä läpi merkittäviä muutoksia digitaalisen murroksen ja toimintaympäristön muutosten myötä. Perinteiset työn tekemisen tavat ja käytännöt kyseenalaistetaan. Työstä on tulossa yhä liikkuvampaa ja joustavampaa sekä irrallaan perinteisestä toimistokeskeisestä ajattelusta. Myös itse työn sisällöt ovat mullistumassa digitalisaation seurauksena.

Yksi megatrendeistä on etätyön räjähdysmäinen kasvu. Kun ennen etätyötä pidettiin etuoikeutena, on siitä nopeasti tulossa arkipäivää yhä useammalle. Erityisesti korona-aika vauhditti kehitystä valtavasti. Nyt monet ennakoivat, että ainakin osittainen etätyö tulee yleistymään merkittävästi myös pandemian jälkeen.

Etätyön lisäksi työelämä on yhä liikkuvampaa ja joustavampaa. Teknologian ansiosta työtä voi tehdä mistä ja milloin vain: junassa, kahvilassa, puistossa tai vaikka ulkomailta käsin. Myös perinteiset työajat murtuvat, kun työtä voi paiskia mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Rajatyö lyö läpi ja työ sekoittuu vapaa-aikaan.

Työn digitalisoituminen ei kuitenkaan näy pelkästään vain työn tekemisen tavoissa, vaan itse työn sisällöt ja ammatit ovat mullistumassa. Tekoäly, robotiikka ja automaatio syrjäyttävät ihmisiä rutiininomaisista töistä. Samalla syntyy uudenlaista digityötä ja vaatimuksia uudenlaiseen osaamiseen.

Murros koskettaa kaikkia aloja. Esimerkiksi myynti- ja asiakaspalvelutyöt siirtyvät yhä enemmän digikanaviin. Toimistotyöntekijöiden on opeteltava uusia ohjelmistoja ja teknologioita. Teollisuudessa otetaan käyttöön älykästä robotiikkaa ja 3D-printtauksen kaltaisia menetelmiä. Rakennusalallakin hyödynnetään nykyään dronesuunnittelua ja virtuaalimallinnusta.

Myllerrys haastaa niin työnantajat, työntekijät kuin koko yhteiskunnankin. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uuden oppimista, jotta digitalouden vaatimuksiin pystytään vastaamaan. Työtehtävät saattavat muuttua lyhyelläkin varoitusajalla. Myös johtamis- ja organisaatiokulttuureja on uudistettava.

Seuraavaksi pureudutaan tarkemmin muutamien keskeisten työelämän murroksen osa-alueiden tarkasteluun. Näitä ovat etätyön yleistyminen, työn ajasta ja paikasta riippumattomuuden lisääntyminen sekä työn sisällön ja osaamisvaatimusten digitalisoituminen. Kehitys jatkuu varmasti vauhdikkaana, joten ketteryyttä sen mukana elämiseen tarvitaan niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskuntatasollakin.

Työelämä muuttuu – etätyö arkipäivää yhä useammalle

Etätyö on yleistynyt nopeasti viime vuosina teknologian kehityksen ja uusien työskentelykulttuurien myötä. Erityisesti korona-aika toi etätyön valtavirtaan, kun monet siirtyivät pakon edessä kotitoimistoille. Vaikka pandemia hellittää, etätyö näyttää tulleen jäädäkseen: yhä useammat tekevät töitä joustavasti toimiston ulkopuolelta ainakin osan viikosta.

Etätyötä tehdään tyypillisesti kotona, mutta myös esimerkiksi kahviloista ja yhteisistä työtiloista käsin. Parhaimmillaan se tuo työntekijöille joustoa ja vapautta työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Työmatkoihin kulunut aika säästyy muuhun. Samalla se haastaa perinteisen ajattelun työnteon paikasta ja ajasta.

Suomessa tehtiin jo ennen pandemiaa Euroopan keskitasoa enemmän etätyötä. Sittemmin määrä on hypännyt aivan uudelle tasolle. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 peräti 40 prosenttia palkansaajista etätyöskenteli säännöllisesti. Lukema on yli kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna.

Myös tulevaisuudessa yhä useamman arvioidaan tekevän ainakin osittain etätöitä, sillä sekä työntekijät että työnantajat ovat nähneet siinä paljon etuja. Sopivassa työssä se lisää tuottavuutta ja keskittymistä. Etenkin asiantuntijatyössä etätyö toimii usein hyvin. Hybridimallit, joissa työskennellään osin etänä ja osin työpaikalla, ovat yleistymässä monissa organisaatioissa.

Työn tekeminen riippumatta paikasta ja ajasta

Etätyö liittyy laajempaan työn tekemisen tapojen murrokseen. Digitalisaation myötä yhä useamman työ on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Työtä voidaan tehdä paperittomasti ja mobiilisti mistä vain, milloin vain. Työelämän ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät.

Langattomat tietoliikenneyhteydet, pilvipalvelut, mobiililaitteet ja viestintäsovellukset mahdollistavat sen, että työntekijä voi olla tavoitettavissa ja tehdä töitä missä vain. Tietotyöläiset ovat yhä liikkuvampia: työmatkoja voidaan tehdä vaivattomasti ja etäkokouksia pitää kätevästi videon välityksellä.

Myös erilaiset joustavat työajat, kuten liukuva työaika ja osa-aikaisuus helpottavat työn sovittamista elämäntilanteeseen sopivaksi. Perinteiset kahdeksasta neljään päivät toimistolla ovat monella taakse jäänyttä elämää. Sekä työnantajat että työntekijät arvostavat enenevissä määrin ajasta ja paikasta riippumatonta työskentelyä.

Kehitys heijastelee yhteiskunnallisten arvojen muutosta. Nuoremmat sukupolvet haluavat enemmän vapautta ja joustoja töiden tekemiseen. Myös ilmastotietoisuuden kasvu suosii etätyötä, kun työmatkat vähenevät. Yritykset ja organisaatiot joutuvat mukautumaan näihin odotuksiin pysyäkseen kilpailukykyisinä työnantajina.

Lue myös: Taantuma 2023 jatkuu loppuvuoden – ei lupausta paremmasta

Digitalisaatio muuttaa työn luonnetta

Teknologian kehitys ei vain mahdollista etä- ja mobiilia työtä, vaan muuttaa perusteellisesti myös itse työn luonnetta. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly mullistavat monia aloja ja ammatteja tulevina vuosina. Samalla ne luovat kokonaan uudenlaisia töitä.

Esimerkiksi rutiininomaisia toimistotöitä, myyntiä ja asiakaspalvelua automatisoidaan yhä enenevässä määrin. Digitaaliset alustat ja mobiilisovellukset korvaavat ihmistyövoimaa. Toisaalta tarvitaan uudenlaista digiosaamista, kuten ohjelmointitaitoja, datan analytiikkaa ja kykyä hyödyntää tekoälyä.

Myös luovat alat, kuten suunnittelu ja markkinointi digitalisoituvat. Sisällöntuotanto ja asiakaspalvelu siirtyvät pitkälti verkkoon. Samalla syntyy kokonaan uusia digiammatteja, kuten somevaikuttajia, sisällöntuottajia ja pelisuunnittelijoita. Fyysinen työkin saa rinnalleen digitaalisia työkaluja, kuten älykkäitä koneita ja virtuaalitodellisuutta.

Kaiken kaikkiaan työelämä on murroksessa. Työn tekemisen tavat ja -paikat moninaistuvat. Ammatit ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Työntekijöiltä vaaditaan sopeutumiskykyä, uuden oppimista ja monitaitoisuutta. Myös organisaatioiden on pystyttävä uudistumaan, jotta ne pärjäävät digitaloudessa. Työelämän murros haastaa meitä kaikkia.

Lue myös: Työllisyys väheni Suomessa – työttömyys on kasvussa