Taantuma 2023 on tällä hetkellä jo voimissaan, joten Suomen talous käy läpi haastavia aikoja – se on nimittäin painunut odotetusti taantumaan. Tämän vuoden bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,3 prosenttia, ja ensi vuonna kasvun odotetaan pysyvän nollassa.
Tämä OP:n julkistama ennuste ei ole muuttunut aikaisemmista ennusteista, vaikkakin niissä pieniä eroja on ollut aina sen mukaan, kuka ennusteen on tehnyt.
Kaikesta huolimatta taantuma on toistaiseksi maltillinen, joten sen suurempaa katastrofia ei olla näkemässä. Konkurssien ja työttömyyden määrä on kasvussa, mutta tilanne ei ole kuitenkaan räjähtämässä käsiin. Toisaalta nopeaa käännettä parempaankaan ei ole ilmeisesti näköpiirissä.
Lue myös: Työllisyys väheni Suomessa – työttömyys on kasvussa
Taantuma 2023 on jo päällä – ensi vuonna käänne parempaan?
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan Suomen talouskasvua kuvaava kausitasoitettu bruttokansantuote laski heinä–syyskuun aikana 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Talous on kestänyt useita takaiskuja viime aikoina: Venäjän kaupan loppuminen, inflaation nopea nousu sekä korkeat korot ovat tehneet pahaa jälkeä markkinoilla. Tässä mielessä uutiset eivät tule yllätyksenä.
Taloudellinen tilanne on heikentynyt laaja-alaisesti, mikä on taas näkynyt siinä, että vienti ja uudet investoinnit ovat vähentyneet. Myös kotitalouksien kulutus on laskenut esimerkiksi ruoanhinnan ja asuntolainan korkojen nousun takia.
Kaikkien onneksi esimerkiksi Lidl ja S-ryhmä ilmoitti jo aiemmin syksyllä alentavansa ruoan hintaa. Se helpottaa tilannetta kuitenkin vain vähän. Suurempaa vetoapua kuluttajille on tulossa korkotasojen laskusta sekä yleisen inflaation alenemisesta.
Suomalaisilla vapautuu tätä kautta jatkuvasti enemmän rahaa kulutukseen, mikä taas helpottaa Suomen taloudellista tilannetta yleisesti. Kaikki tietysti toivovat tällä hetkellä, että talouteen saataisiin tällainen positiivinen pohjavire pitkään jatkuneiden vaikeuksien jälkeen.
Taantuman takana viennin ja investointien supistuminen
Taantumaa on aiheuttanut varsinkin pahasti sakannut vienti, joka on ollut perinteisesti Suomen talouden perusta. Varsinkin korkojen nousu on vaikuttanut eniten asuinrakentamiseen, asuntokauppaan sekä muihin suhdanneherkkiin aloihin.
Näin monet tärkeät vientialat ovat kärsineet huonontuneista tilauskannoista, jotka ovat sitten taas rasittaneet Suomen taloutta laajemmin. Taantuma ei tässä mielessä tule koskaan yksin.
Julkinen kulutus on toistaiseksi paikannut yksityisen kysynnän vähenemistä, mutta se ei voi korvata kaikkea menetettyä kysyntää.
Yksityisen kulutuksen odotetaan vähenevän tänä vuonna, mikä on taas johtunut monesta seikasta. Tällä hetkellä työttömyys lisääntyy, joten nopeaa käännöstä kotitalouksien kulutuksessa ei ole nähtävissä. Sen ei odoteta kasvavan ensi vuonnakaan, joten siltä osin parannusta tilanteeseen ei ole tulossa.
Suomeen tehtävien investointien määrän uskotaan vähenevän tänä vuonna. Analyytikot odottavat laskun olevan noin viiden prosentin luokkaa. Investointien vähenemisen ennustetaan jatkuvan ensi vuonna, joten kysyntään ei ole tulossa nopeaa korjausliikettä oikein mistään.
Syksyllä monet rakennusliikkeet ovat ilmoittaneet konkursseista tai muista taloudellisista vaikeuksista. Uusien kiinteistöjen ja asuntomarkkinoiden hiljeneminen on merkittävä syy tähän laskuun, sillä rakennuslupien odotetaan supistuvan ensi vuonna merkittävästi.
Lue myös: Köyhyys Suomessa kasvussa – monet elävät ilman säästöjä
Taantuma 2023 – myös Valtiovarainministeriö päivitti näkemyksiään huonompaan suuntaan
OP:n julkaiseman ennusteen lisäksi Valtiovarainministeriö on julkaissut arvionsa Suomen talouden kehityksestä. Tulevaisuuden näkymät talouden osalta ei ole siinäkään kovinkaan valoisat.
Vielä aikaisemmin keväällä odotettiin talouden piristyvän vuoden loppua kohti. Nyt alkaa olla kuitenkin selvää, että,Suomi on koko loppuvuoden ajan taantumassa. Koska tämän vuoden bruttokansantuote on samalla tasolla kuin viime vuonna, talous on käytännössä pysähtynyt.
Ministeriön mukaan taantuman taustalla on useita syitä. Inflaatio ja hintojen nousu on vähentänyt kotitalouksien kulutusta, mikä heijastuu erityisesti rakentamisalalle. Asuntokauppa ja rakentaminen ovat käytännössä pysähtyneet korkojen nousun vuoksi.
Teollisuuden on myös heikko: asiakkaat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin käyttävät nykyisiä varastojaan uusien tilausten sijaan. Huonot uutiset kaikuvat siis joka puolella yhteiskuntaa.
Jotain optimismiakin on ilmassa, joten syytä liialliseen alakuloisuuteen ei ole. Esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hintojen lasku hidastaa myös inflaatiota, mikä on ollut nähtävissä viime aikoina koko Euroopassa.
Tämä trendi yhdessä palkkojen ja etuuksien nousun kanssa voisi elvyttää kotitalouksien kulutusta jo ensi vuonna. Samoin Euroopan keskuspankin odotetaan alentavan ohjauskorkojaan viimeistään vuoden 2024 syksyllä, mikä tukee myös yksityistä kulutusta ja investointeja.
Lisäksi ensi vuonna yritysten varastot alkavat olemaan tyhjillään, mikä elvyttää tilauskantaa. Täysin toivoton tilanne ei ole Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan ole, vaikkakin seuraava vuosi on periaatteessa menetetty taloudellisen kasvun kannalta.
Mikäli kaikki menevät riittävän hyvin, Suomen talous voisi palautua nousu-uralle vuonna 2025. Tällä hetkellä varsinainen taantuma koskee suhteellisen lyhyttä aikaa, joten siitä ei näillä näkymin ole onneksi tulossa sen pidempi.