opas kuinka laatia liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelma on keskeinen työkalu jokaiselle uudelle yrittäjälle, joka on suunnittelemassa yritystoimintaa. Se on dokumentti, joka auttaa yrittäjää jäsentämään liikeideaansa tarkemmin ja osoittamaan ulkopuolisille ihmisille, miten hän aikoo toteuttaa sen käytännössä.

Vaikka suunnitelman laatiminen on ensisijaisesti yrittäjän omaa etua varten, se on myös välttämätön usein silloin, kun haetaan liiketoiminnalle rahoitusta. Samoin sitä tarvitaan vakuuttamaan potentiaalisia liikekumppaneita yrityksen toiminnasta.

Jos haluat tietää lisää liiketoimintasuunnitelmasta, lukaise tämä artikkeli ja kerromme sinulle lisää. Saat paljon lisävinkkejä sen tekemistä varten, joten vinkit kannattaa ehdottomasti ottaa talteen!

Liiketoimintasuunnitelma sisältää liikeidean tarkan kuvauksen

Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä, koska se toimii ikään kuin karttana yrittäjälle liiketoiminnan kehittämistä varten. Se auttaa yrittäjää ymmärtämään liikeideansa syvemmin ja tunnistamaan mahdolliset haasteet ja keskeisimmät ongelmat. Näin niihin voi alkaa miettimään ratkaisuja jo siinä vaiheessa, kun on vasta hahmottelemassa koko yrityksen toimenkuvaa.

Tämän takia oman yrityksen toiminnasta on erityisen tärkeää luoda mahdollisimman tarkka kuva. Mitä tarkemmin liiketoimintasuunnitelmassa osaa määritellä yrityksen toimintaa, vahvuuksia ja heikkouksia, sitä helpompi toimintaa on lähteä kehittämään.

Yrittäjän osaaminen ja tausta

Liiketoimintasuunnitelmaan kannata kirjata ylös myös se, mitkä ovat yrittäjän taustat ja minkälaista osaamista hänellä on olemassa. Tämä on tietysti tärkeää, koska se liittyy suoraan siihen, minkälaiset mahdollisuudet yrityksellä on pärjätä markkinoilla.

Esimerkiksi yrittäjänä omia puutteita olisi syytä tutkia tarkasti. Tuskin kukaan yrittäjä osaa tehdä kaikkea, joten tehtävien delegointi tai palveluiden ostaminen ulkopuolelta on tärkeää ottaa huomioon. Niistä nimittäin taas syntyy kustannuksia, mutta toisaalta vastapainoksi saa sekä osaamista että säästää aikaa.

Omat vahvuudet on taas syytä kirjata liiketoimintasuunnitelmaan, koska niitä kannattaa tietysti käyttää hyväkseen yrityksen toiminnassa. Usein juuri ammattitaito tai asiantuntijuus onkin se, mitä yrityksen kautta myydään. Ne toimivat usein yrityksen eräänlaisena pesämunana, josta myöhemmin voi kasvaa suurtakin liiketoimintaa.

Tässä kohdin on hyvä pohtia myös sitä, tarvitseeko yritystoimintaa varten jotain koulutusta tulevaisuudessa. Suomessa on tarjolla laadukasta koulutusta lähes mihin tahansa, joten paikkakuntasi koulutustarjonta on hyvä käydä läpi tarkasti. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviä kursseja pidetään TE-keskusten ja muiden instituutioiden toimesta.

liiketoimintasuunnitelma

Määritä vahvuudet ja heikkoudet – ota SWOT-analyysi apuun

SWOT-analyysi on erinomainen työkalu, joka auttaa yrittäjiä tunnistamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisia uhkia. Siksi monet suosittelevat käyttämään sitä liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, koska se voi tarjota arvokkaita oivalluksia yrityksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Tämä analyysi tunnetaan myös nimellä nelikenttäanalyysi, sillä siinä pyritään tarkastelemaan yrityksen toimintaa neljästä eri näkökulmasta. SWOT-kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista: Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat).

Tarkastelemalla yrityksen toimintaa näiden neljän näkökulman kautta voidaan arvioida yrityksen kokonaisuutta tarkasti. Yrityksen kokonaiskuvan lisäksi sen avulla voidaan tutkia yksittäisiä hankkeita tai vaikkapa jotakin tiettyä liiketoiminnan osa-aluetta siten, että käytössä on analyyttisiä työkaluja toiminnan parantamiseen.

Vahvuudet ja heikkoudet liittyvät SWOT-analyysissa yrityksen sisäisiin tekijöihin. Vahvuudet ovat niitä asioita, joissa yritys erottuu positiivisesti kilpailijoistaan. Nämä asiat kannattaa luonnollisesti kirjata liiketoimintasuunnitelmaan, koska ne ovat keskeisiä yrityksen kannattavan toiminnan kannalta.

Heikkoudet ovat taas sellaisia alueita, joilla yritys saattaa jäädä jälkeen kilpailijoistaan tai joilla se kohtaa merkittäviä haasteita. Jos yritys toimii esimerkiksi teknologian alalla, silloin voi helposti jäädä jälkeen uusimpien teknologioiden käyttöön ottamisesta. Tunnistamalla omat heikkoudet yritys voi kehittää sellaisia strategioita, joilla ne on voitettavissa.

Mahdollisuudet ja uhat puolestaan liittyvät yrityksen ulkoisiin tekijöihin. Näin ollen SWOT-analyysin avulla voidaan rakentaa melko kattava kuva yrityksen sisäisistä ja ulkoisista voimavaroista ja heikkouksista.

Mahdollisuudet ovat sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka voivat auttaa yritystä kasvamaan ja menestymään. Ne voivat liittyä esimerkiksi markkinatrendeihin, uusiin teknologisiin innovaatioihin tai muutoksiin lainsäädännössä. Kaikki nämä tekijät luovat helposti sellaisia tilanteita, joissa markkinoille syntyy merkittävän kokoisia aukkoja, joita kukaan ei ole täyttämässä.

Uhat ovat mahdollisuuksien tavoin ulkoisia tekijöitä, mutta ne ovat negatiivisia ilmiöitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi liian kovaan kilpailuun, taloudellisiin tekijöihin tai poliittisiin muutoksiin. Laman keskellä on tietysti vaikea menestyä yrittäjänä, kun taas poliittiset muutokset saattavat kieltää liiketoiminnan tietyillä markkinoilla. Näihin liittyvistä muutoksista on syytä olla tietoinen, mikäli haluaa pärjätä markkinoilla.

SWOT-analyysin tulokset kannattaa ilman muuta lisätä liiketoimintasuunnitelmaan. Tunnistamalla yrityksen vahvuudet niitä voidaan korostaa esimerkiksi markkinointi- ja myyntistrategioissa ja antaa sitä kautta parempi kuva potentiaalisille sijoittajille.

Liiketoimintasuunnitelma – mitkä ovat yrityksen tuotteet ja palvelut?

Jokainen yritys myy joko tuotteita tai palveluita. Nämä tulee luonnollisesti kirjata yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, koska ne toimivat koko liiketoiminnan perustana. Ne on hyvä määrittää mahdollisimman tarkasti, jotta tuotteiden ja palveluiden kuluihin liittyvät asiat tulee varmasti käytyä läpi huolellisesti.

Samoin liiketoimintasuunnitelmassa tulisi pohtia sitä, miksi yrityksen tuottamat tuotteet tai palvelut ovat kysyttyjä markkinoilla. Yrittäjän tulisi pystyä vastaamaan kysymykseen siitä, perustuuko yrityksen tuottamat hyödykkeet todelliseen tarpeeseen. Mikäli tällaista tarvetta ei ole tai markkinat ovat jo ratkaisseet sen, yrityksen tuotteita ja palveluita kannattaa pohtia uudelleen.

Pyri määrittämään kohderyhmä tarkasti

Kohderyhmän määrittelyssä on kyse siitä, kenelle yrityksen tuotteet tai palvelut on viime kädessä suunnattu. On tärkeää ymmärtää, ettei kohderyhmää pyritä määrittelemään vain demografisten tietojen, kuten iän, sukupuolen tai sijainnin perusteella. Sen tulisi olla huomattavasti syvällisempi prosessi, jossa pyritään pohtimaan potentiaalisten asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymistä.

Kohderyhmän määrittäminen liittyy olennaisena osana tuotteen ja palvelun suunnitteluun. Koska niiden avulla pyritään yleensä ratkaisemaan jokin todellinen ongelma, on hyvin tärkeää pohtia kohderyhmän motiiveja mahdollisimman tarkasti. Mikäli resursseja on, liiketoimintasuunnitelmaa varten voi pitää vaikkapa pienimuotoisen tutkimuksen.

Kun kohderyhmä on määritelty ja kirjattu ylös liiketoimintasuunnitelmaan, yrityksen on jatkuvasti tarkkailtava ja arvioitava tilannetta uudestaan. Markkinat ja asiakkaat muuttuvat jatkuvasti, joten yrityksen on oltava valmis mukautumaan näihin muutoksiin. Viime vuosina esimerkiksi ympäristöystävälliset tuotteet ja ekologisuus ovat tulleet tärkeiksi asioiksi kuluttajille, mikä yritysten on pitänyt ottaa yritystoiminnassaan huomioon.

Markkinat ja yrityksen kilpailijat – analyysin paikka

Markkinoiden ja kilpailijoiden ymmärtäminen on luonnollisesti kriittistä yrityksen menestyksen kannalta. Viime kädessä kaikki yritykset ja niiden tuotteet kilpailevat asiakkaiden huomiosta ja rahoista ainakin jollain tasolla. Mitä paremmin tätä kilpailemisen dynamiikkaa ymmärtää, sitä paremmin se auttaa yrittäjää tunnistamaan mahdollisuudet ja uhat, jotka liittyvät sen toimintaan.

On tärkeää huomata, että markkinat laajana käsitteenä sisältää myös asiakkaiden tarpeiden lisäksi lainsäädännön, ympäristöön ja kuluttajien arvomaailmaan liittyvät muutokset sekä paljon muuta. Esimerkiksi digitalisaatio on tuonut mukanaan monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet paljonkin yritysten toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin.

Yrityksen toimintaympäristön ja kilpailijoiden analysointi antaa yrittäjälle mahdollisuuden mukauttaa liiketoimintasuunnitelmaa ja tehdä parempia päätöksiä tulevaisuutta ajatellen. Se auttaa myös tunnistamaan yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan menestykseen.

Liiketoimintasuunnitelma – myynti ja markkinointi

Myynti ja markkinointi ovat yritystoiminnan keskiössä, sillä ne viime kädessä tuovat siihen liikettä. Ne ovat aina olennainen osa yritystoimintaa, sillä ilman asiakkaita yritys ei voi luoda liikevaihtoa ja sitä kautta menestystä.

Liiketoimintasuunnitelmassa näiden kahden osa-alueen huomioiminen on tietysti erittäin tärkeää, sillä ulkopuolisten on vaikea uskoa suunnitelman toimivuuteen, ellei näitä asioita ole ainakin jollain tasolla ratkaistu.

Myynnin ja markkinoinnin avulla pyritään ratkaisemaan se ongelma, miten yritys aikoo saavuttaa markkinoilla olevat potentiaaliset asiakkaat ostamaan heidän tuotteitaan tai palveluitaan.

Markkinointi tulee suunnitella siten, että yritys tulee tunnetuksi suuremmalle yleisölle, jolloin asiakkaat huomaavat ja tiedostavat sen tuotteiden olemassaolon. Kun tarve on luotu, myynnin tehtävänä on taas hoitaa itse myyntitapahtuma mahdollisimman sulavasti.

Nämä asiat on syytä pohtia tarkasti liiketoimintasuunnitelmassa, sillä esimerkiksi myynnille ja markkinoinnille on olemassa useita erilaisia kanavia, joita pitkin ne voidaan hoitaa. Erilaisia vaihtoehtoja on tärkeää kartoittaa ja pohtia sitä, minkälainen strategia sopisi omalle yritykselle parhaiten.

Liiketoiminnan tavoitteet

Liiketoiminnan tavoitteet ovat yrityksen toiminnan perusta ja suunta, jotka tulee tietysti määritellä tarkoin myös liiketoimintasuunnitelmassa. Ne määrittävät esimerkiksi sen, mihin yritys pyrkii ja mitä se haluaa saavuttaa tulevaisuudessa.

Tavoitteet voivat olla monenlaisia ja ne vaihtelevat aina yrityksestä ja yrittäjästä toiseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi liikevaihdon kasvattaminen, uusien markkina-alueiden valtaaminen tai uuden tuotteen lanseeraaminen. Myös tuotekehittely on hyvin tavanomainen tavoite yritysten parissa.

Ne voivat liittyviä joko pitkän tai lyhyen aikavälin päämääriin riippuen aina yrityksestä. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että jokaisen yrityksen tavoitteena on lopulta tehdä kannattavaa bisnestä toiminta-alueesta riippumatta. Tämä prosessi taas alkaa huolellisella liiketoimintasuunnitelman valmistelulla.

Liiketoimintasuunnitelma ja riskienhallinta – uhkakuvat haltuun

Liiketoimintasuunnitelmassa tulee tietysti ottaa huomioon myös, mitä silloin tehdään, jos asiat eivät mene odotetulla tavalla. Riskienhallinta on tärkeä osa yrittämistä, sillä se auttaa yrittäjää tunnistamaan ja valmistautumaan mahdollisiin uhkiin ja riskeihin.

Erilaiset uhkakuvat voivat olla monenlaisia. Ne yleensä liittyvät esimerkiksi markkinoiden ja kilpailijoiden toimintaan, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muihin taloudellisiin tekijöihin, kuten korkotason muutoksiin tai yleiseen taloustilanteeseen. Uhkia voi tietysti löytyä myös yrityksen sisällä, sillä esimerkiksi henkilöstön suuri vaihtuvuus tai osaamisen vanheneminen voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia liiketoiminnalle.

Uuden yrityksen perustaminen on lähes aina taloudellinen riski, sillä alkuvaiheessa tulot ovat pieniä ja menot suuria. Yrittäjä voi myös kohdata monenlaisia riskejä, jotka saattavat liittyä lainsäädäntöön tai muuhun vastaavaan. Myös yrittäjän henkilökohtainen hyvinvointi ja jaksaminen voivat olla uhattuina, jolloin uhat voivat tulla myös sisältä päin.

Liiketoimintasuunnitelmassa on tärkeää tunnistaa erilaiset uhkakuvat mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Näin niihin voi varautua jo hyvissä ajoin, jolloin haasteet eivät pääse yllättämään liian helposti. Varautumiseen voi liittyä esimerkiksi vakuutusten hankkimista tai rahan säästämistä.

On myös tärkeää ymmärtää, että kaikkia riskejä ei voi välttää omalla toiminnalla, mutta niihin voi ja kannattaa varautua. Tämä ero on hyvä ymmärtää, sillä yrittäjä ei pysty hallitsemaan kaikkia asioita, joita yhteiskunnassa tapahtuu.

liiketoimintasuunnitelma lomake

Suunnittele taloushallinto kuntoon

Yrityksen taloushallinnon järjestäminen on asia, johon jokaisen yrittäjän on nähtävä vaivaa. Taloushallinto ei ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus, vaan se on myös yrityksen toiminnalle aivan keskeinen asia, sillä rahaliikenne on hoidettava asianmukaisella tavalla.

Samoin taloushallinto auttaa yrittäjää ymmärtämään yrityksen taloudellista tilannetta paremmin. Kun yrityksen tulot ja menot ovat hallinnassa, yrittäjän on helpompi suunnitella tulevia investointeja, työntekijöiden palkkaamista ja niin edelleen.

On tärkeää myös huolehtia veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten raporttien ajantasaisuudesta ja tarkkuudesta. Laki määrittelee tarkasti sen, miten yrityksen kirjanpitoa on ylläpidettävä. Mikäli sitä ei hoideta asianmukaisella tavalla, yritykselle tulee helposti sanktioita, mikä taas ei voi olla vaikuttamatta sen toimintaan negatiivisesti.

Tämän takia virheiden välttämiseksi on suositeltavaa käyttää ammattilaista ja tarvittavia taloushallinnon ohjelmistoja, jolla talouteen liittyvät asiat voi hoitaa huolellisesti. Osaava kirjanpitäjä on loistava apu, koska silloin yrittäjän ei tarvitse käyttää omaa aikaa talouteen liittyvien asioiden hoitamiseen.

Liiketoiminnan budjetointi ja laskelmat

Budjetointi on yrityksen taloushallintoon liittyviä asioita ja vieläpä erittäin keskeinen osa sitä. Kyseessä on prosessi, jossa yritys määrittelee tulonsa ja menonsa tietylle ajanjaksolle. Viime kädessä budjetointi on strateginen työkalu, joka auttaa yritystä suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaansa kohti tavoitteitaan.

Ilman huolellista budjetointia on lähes mahdotonta muodostaa pidempi aikaisia strategioita. Tällöin yrityksen johtaminen on erittäin haastavaa, sillä rahavirtojen hallinta muuttuisi mahdottomaksi. Tarkat laskelmat auttavat yritystä pärjäämään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan, jolloin tuloksetkin ovat varmasti parempia.

Hyvin tehdyn budjetoinnin ja laskelmien avulla yritys voi seurata ja arvioida toimintansa tehokkuutta. Kun yritys tietää tarkalleen, mihin sen varat menevät ja mistä tulot tulevat, se voi tehdä tarkkoja päätöksiä resurssiensa suhteen. Tämä kaikki tietysti parantaa yrityksen tehokkuutta huomattavasti.

Esimerkiksi yrityksen huomatessa, että jokin tietty tuote tai palvelu ei tuota odotettua tulosta, se voi lopettaa sen tai muuttaa strategiaansa tehokkaammaksi.

Liiketoimintamalli – yhteenveto

Liiketoimintasuunnitelma on olennainen osa jokaisen yrittäjän toimintaa varsinkin yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Se auttaa yrittäjää hahmottamaan liikeideansa ja osoittamaan sekä itselle että muille, kuinka hän aikoo toteuttaa sen. Hyvä suunnitelma on erityisen tärkeä silloin, kun etsitään liiketoiminnalle rahoitusta.

Suunnitelma toimii tiennäyttäjän yrittäjälle, jolloin se auttaa häntä ymmärtämään liikeideansa syvällisemmin ja tunnistamaan siihen liittyvät ongelmat. On hyvä muistaa, että liiketoimintasuunnitelmaa voi päivittää jatkuvasti aina sitä mukaan, mitä tarkemmaksi kuva liiketoiminnasta tarkentuu.

Yrittäjille suositellaan usein SWOT-analyysin tekemistä, koska se on monipuolinen työkalu nimenomaan yrityksen toimintaa suunniteltaessa. Sen avulla yrittäjä voi tunnistaa yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyysin avulla varsinkin tulevaisuuden suunnittelu helpottuu huomattavasti.

Jos olet perustamassa uutta yritystä, muista aina tehdä liiketoimintasuunnitelma huolellisesti. Se auttaa sinua varmasti tekemään parempia päätöksiä juuri sillä hetkellä ja tulevaisuudessa. Mikäli suunnitelman tekeminen vaikuttaa hankalalta, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen.

Liiketoimintamalli – usein kysytyt kysymykset

Mitä liiketoimintasuunnitelmassa tulee olla?

Mitä laskelmia liiketoimintasuunnitelmaan pitää tehdä?

Kuka tekee liiketoimintasuunnitelman?

Pitääkö liiketoimintasuunnitelma tehdä yritysen perustamisen yhteydessä?

Miten liiketoimintasuunnitelma eroaa markkinointisuunnitelmasta?