Konkurssi on asia, joka puhuttanut paljon suomalaisessa liike-elämässä tai taloutta seuraavien ihmisten keskuudessa. Tilastokeskuksen juuri julkaiseman uutisen mukaan lokakuussa 2023 Suomessa koettiin huomattavaa kasvua konkurssien määrässä.
Tilastot osoittavat selkeästi sen, että yritystoiminnassa kohdataan monenlaisia paineita ja taloudellisia haasteita. Aineiston mukaan konkurssien määrä nousi lokakuussa 269:ään, mikä on 53 konkurssia enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa.
Tämä merkittävä kasvu heijastaa talouden epävakautta ja sen vaikutuksia yrityssektoriin. Viime aikoina kuitenkin inflaatio on lähtenyt laskuun, minkä lisäksi myös keskuspankit ovat pidättäytyneet ohjauskorkojen nostoista.
Vie kuitenkin vielä pidemmän aikaa, ennen kuin korkotason lasku alkaa näkymään myös taloudessa yleisesti. Monien arvioiden mukaan tilanne tulisi kuitenkin parantumaan seuraavien vuosien aikana.
Varsinkin rakennusteollisuus on kärsinyt jo useista suuristakin konkursseista tämän syksyn aikana. Konkurssi uutisia saadaan varmasti lukea vielä tulevinakin kuukausina, sillä nopeaa tilanteen parantumista on tuskin nähtävissä.
Lue myös: Tekoäly sovellus muuttaa teknologiayritysten näkymiä
Konkurssi määrät kasvussa – taustalla odotettua kehitystä
Konkurssien määrä oli lokakuuhun päättyneeltä 12 kuukauden ajalta 20 prosenttia suurempi kuin edeltävän 12 kuukauden ajanjakson aikana. Erityisesti rakentamisen ja palvelualojen yritykset ovat olleet paineen alla, mikä näkyy niiden korkeina konkurssien määrinä.
Rakentamisen alalla konkurssiin haettiin jopa 64 yritystä, mutta muiden palvelualojen alalla määrä oli vielä tätäkin suurempi eli 89. Muiden palvelualojen laaja-alainen vaikutus näkyy erityisen selkeästi, koska se kattaa toimialoja informaatio- ja viestintäpalveluista terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Konkurssien määrän kasvuun on vaikuttanut monia tekijöitä, kuten taloudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja markkinoiden muutokset. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat haavoittuvaisia näille tekijöille. Suuremmilla yrityksillä on usein käytössään suuremmat taskut, joiden pohjat eivät vastoinkäymisien myötä näy niin helposti.
Konkurssien kasvu ei varmasti tule kovinkaan suurena yllätyksenä, sillä se on ollut odotettavissa jo pidemmän aikaa. Korona aiheutti aluksi mittavia ongelmia talouteen, minkä jälkeen Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet omat vaikeutensa. Monet toimialat eivät ole vieläkään onnistuneet nousemaan takaisin koronan aiheuttamista ongelmista.
Taloudelliset ongelmat ovat olleet viime vuosina erittäin kattavia ja monipuolisia, joten yritysten vaikeudet ovat olleet kaikkien tiedossa. Kaikkien onneksi viime aikoina inflaatio on alentunut odotuksia nopeammin, minkä lisäksi keskuspankit ovat lopettaneet korkojen nostamiset.
Tässä mielessä käänne parempaan voi hyvinkin tapahtua seuraavien vuosien aikana. Se vaatii tosin sen, ettei taloudessa nähdä sen suurempia negatiivisia mullistuksia. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kriisejä ympäri maailmaa, mikä aiheuttaa omat ongelmansa myös talouteen.
Varsinkin geopoliittisten jännitteiden kehittymistä on syytä seurata tarkasti. Vaikka esimerkiksi Ukrainan sota ei tule näillä näkyminen loppumaan vielä pitkään aikaan, maailman talous on osannut jo mukautua tilanteeseen.
Konkurssi vaikuttaa suuresti ihmisten elämään
Konkurssien inhimilliset seuraukset ovat merkittäviä, kuten Tilastokeskuksen julkaisemasta tiedotteesta voidaan lukea. Lokakuussa konkurssiin haettujen yritysten henkilötyövuosien määrä oli 1 164, mikä on 300 henkilötyövuotta enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä työntekijöitä on menettänyt tai on vaarassa menettää työpaikkansa. Etenkin erilaisten palveluiden toimialalla ja rakentamisalalla työskentelevät ovat kohdanneet työpaikan menetyksen uhan.
Konkurssit eivät täten voi olla näkymättä siinä, miten ihmiset kuluttavat rahojaan. Yhä useampi suomalainen joutuu miettimään sitä, mistä saa rahaa arkielämän kuluihin. Lisäksi epävarmuus taloudessa johtaa siihen, että kulutuksen sijaan ihmiset säästävät sukan varteen.
Tilanne näkyy hyvin esimerkiksi asuntomarkkinoilla, joissa asunnot ja raha eivät oikein tahdo tällä hetkellä liikkua.
Lue myös: Lehto Group tulevaisuus synkkä – irtisanomiset alkavat
Yritysmuotojen ja toimialojen eroavaisuudet konkursseissa
Konkurssiin haetuista yrityksistä suurin osa eli 234 yritystä oli osakeyhtiöitä. Luonnollisia henkilöitä koskevia konkurssihakemuksia oli 26 ja avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä koskevia 5.
Muiden oikeudellisten muotojen, kuten asunto-osakeyhtiöiden ja osuuskuntien, konkurssihakemuksia oli ainoastaan 4. Tämä jakautuminen osoittaa, että taloudelliset vaikeudet eivät rajoitu vain tietyntyyppisiin yrityksiin, vaan ne näkyvät laajasti eri sektoreilla ja yhtiömuodoissa.
Toisaalta monet pelkäsivät varsinkin Euribor-koron nousun myötä sitä, että monet asunto-osakeyhtiöt joutuisivat pahoihin ongelmiin. Tässä mielessä konkurssihakemusten määrä on jäänyt pienemmäksi kuin pahimmissa skenaarioissa odotettiin.
Toki tilanne elää vielä ja monet asunto-osakeyhtiöt ovat varmasti tiukoilla. Asuntomarkkinat ovat olleet korkeista koroista johtuen jäässä, mikä ei ainakaan helpota tilannetta.
Joka tapauksessa konkurssien määrän kasvu lokakuussa 2023 on selvä merkki talouden haasteista ja yritysten paineista Suomessa. Kehitys on ollut jo pitkään odotettavissa ja tällä hetkellä odotetaan eniten sitä, miten tilanne saataisiin kehittymään parempaan suuntaan.